Ajankohtaista 

Näkyykö koronamaratonin maali jo?

19.03.2021

Alalla on vahva usko, että kesää kohti mennessä kuljetaan samalla kohti valoisampia aikoja. Henkilöstövuokrauksen ammattilaiset Staffpoint ja Barona avaavat näkymiä ja kertovat sponsoroimiensa PRO Opettaja ja PRO Yrittäjä -sarjojen upeista finalisteista.

Staffpointin horeca-toimialajohtaja Markko Saukkonen muistelee viime kevättä, kun yhtiön työntekijämäärät ajettiin parissa viikossa kokonaan alas ravintola-alaa koskevien rajoitusten takia. Aluksi ajateltiin, että 4 000 hengen lomautuksiin johtanut tilanne olisi vain pieni monttu, mutta kuopasta tuli ennen näkemättömän iso.

– Ravintola- ja matkailutoimiala on suurin Staffpointilla, ja edelleen on lomautettuna tosi paljon ihmisiä. Pyrimme toki työllistämään heitä muille toimialoille, esimerkiksi logistiikan ja kaupan työtehtäviin, Markko Saukkonen kertoo.

Myös Baronan toimialajohtaja Mikael Nuotio kertoo yhtäkkisestä muutoksesta: yhden yön yli tilauskannasta katosi 80 prosenttia.

– Silloin luultiin, että kyseessä voisi olla pikasprintti, mutta pandemia muuttui hiljalleen maratoniksi, Mikael Nuotio kuvailee.

Nuotio nostaa esiin horeca-alan ihmisten kyvyn pitää pää kylmänä, reagoida, ja tehdä, mitä tehtävissä on.

– Ihmettelen, miten alan ihmiset jaksavat säilyttää pilkkeen silmäkulmassa. He ovat huumorintajuisia, tekevät särmästi ja taitavasti työnsä koko ajan ja jaksavat innovoida ja etsiä uusia ratkaisuja, miten päästä nopeas­ti eteenpäin, Nuotio ihastelee.

Vuoristorata on näyttänyt, miten joustavasta alasta on kyse ja miten toimintakyky ja varmuus on mahdollista säilyttää myös kriisin keskellä.

– Kriisi on opettanut arvioimaan, mikä on olennaista. Kun erottaa olennaisen epäolennaisesta, voi kohdistaa energian tekemiseen, jolla voi aidosti vaikuttaa, Nuotio summaa.

Erikoisen vuoden myötä on opittu hahmottelemaan erilaisia tulevaisuuden skenaarioita. Markko Saukkosta huolestuttaa, miten alalle riittää tulevaisuudessa tekijöitä.

– Ravintola-alalla on ollut työntekijäsaatavuuspula. Toisaalta aikaisemmin ajateltiin, että ravintola-alalla on aina töitä, se pohja on nyt viety. Miten tämä vaikuttaa toimialan kiinnostavuuteen uusien työntekijöiden silmissä, Saukkonen pohtii.

Baronan Mikael Nuotio toteaa saman huolen:

– Osa ravintolatyöntekijöistä on vaihtanut toisille toimialoille, eikä ole itsestään selvää, että he palaavat. Lisäksi uusien työntekijöiden saaminen voi olla odotettua vaikeampaa, kun emme voi enää luottaa, että alalla on aina töitä. Meidän pitäisi pystyä palauttamaan luottamus, joka on saanut kolauksen.

Miten toimiala palautuu ylipäätään koronaa edeltävälle ajalle?

– Ravintolatyöntekijät ovat kiinnostavia tekijöitä muilla toimialoilla. He osaavat käsitellä painetta ja muuttuvia tilanteita ja ovat loistavia asiakaspalvelijoita. Ravintolaväestämme 10–20 prosenttia on siirtynyt muille toimialoille, ja moni sanoo, ettei tule takaisin. Muilla toimialoilla etuina ovat palkkaus ja työajat.

Miten saamme täytettyä työntekijätarpeemme, Saukkonen pohtii.

Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen on nostanut esiin myös toisen huolen: palkkatyö on tällä hetkellä osalle ihmisistä vaihtoehtoinen toimeentulon muoto. Henkilöstövuokrauksessa haasteeksi voi osoittautua se, että osa ihmisistä kokee vaikeaksi lähteä esimerkiksi osa-aikatöihin byrokratian takia.

– Kannustinloukku on olemassa. Tälläkin hetkellä alalla jää töitä tekemättä. Ne eivät ole säännöllisiä töitä, mikä on osaltaan ongelma. Tähän pitäisi yhdessä hakea ratkaisuja, jotta työn vastaanottaminen olisi aina fiksua, Nuotio huomauttaa.

Maali näkyvissä

Lähikuukausien tai loppuvuoden ennustaminen on vaikeaa, sillä edelleenkään ei näe pitkälle.

– On kuitenkin yksi merkittävä muutos viime vuoteen: maali on näkyvissä. Aikajana on jotenkin rajattu, voimme olettaa kohtuullisella varmuudella, että poikkeustila ei jatku ikuisesti. Asiat kääntyvät hiljalleen parempaan, ja vaikka matkalla voi olla kuoppia, kesään mennessä tilanne helpottaa jo paljon, Nuotio rohkaisee.

Hän huomauttaa, että nyt kun maali jo näkyy, ei kannata luovuttaa. Samaan aikaan olisi hyvä pohtia, millä tavalla ravintoloiden ja baarien liiketoiminnan kannattavuutta voitaisiin parantaa, jotta se mahdollistaisi pidemmällä aikavälillä myös paremman palkkatason.

– On monia pieniä ja keskikokoisia asioita, joita kuntoon laittamalla voi saada paljon hyvää aikaiseksi koko alalla. Jos haluamme, että ihmiset kuluttavat ravintolapalveluita, sitä olisi syytä helpottaa, ja oiva keino olisi alkoholijuomien verotuksen viilaaminen, Nuotio huomauttaa.

Vähintään kannattaa miettiä, mitä tehdään, kun asiakkaat palaavat ravintoloihin.

– Asiakkaat ovat kyllästyneet tekemään gin & toniceja kotona. Ensimmäiset dirty martinit tai viskysourit baarissa tulevat olemaan merkityksellisiä, sillä ihmiset haluavat takaisin ravintolaan ja baareihin. Uskon patoutuneeseen tarpeeseen, Nuotio sanoo.

Tilanne on ravintoloitsijoille rankka, Markko Saukkonen muistuttaa. Vielä tulee yksilön kohdalla pahoja paikkoja sekä työnantaja- että työntekijäpuolella ja paljon inhimillistä tragediaa etenkin, jos rajoituksia jälleen tiukennetaan.

– Yrittäjät haluavat pitää huolta hyvästä henkilökunnasta, samoin mekin. Mittaamme työntekijätyytyväisyyttä kerran vuodessa, ja mittarin mukaan 93 prosenttia ravintolatyöntekijöistä suosittelee meitä työnantajana ystävälleen, Saukkonen kertoo.

Hänelle on jäänyt mieleen yksi tarina pohjoisesta, missä eräälle työntekijälle soitettiin, että työt jatkuvat. Rouva huikkasi kesken puhelun miehelleen: ”Sain töitä, me ei kuollakaan nälkään.” Saukkonen toteaa, että yrittäjät ovat sitkunneet, aivan kuin työntekijät ja henkilöstövuokrausyrityksetkin, ja koko ajan on ajateltu, että kun aurinko alkaa paistaa, toimiala alkaa elpyä.

– Ensimmäisessä aallossa toipuvat kesä­työt, terassit ja baarit. Kotimaisen matkailun kautta ehkä myös iltaravintolat elpyvät. Elpyminen on suoraan verrannollinen asiakasvirtoihin; rajoitukset tai niiden purku eivät merkkaa, elleivät asiakkaat ala käyttää palveluita, Saukkonen sanoo.

Toimialan palautumisessa on kolme vaihetta: ensin avautuvat baarien ohessa à la carte -ravintolat. Etätyösuosituksen poistuessa käynnistyy lounaskauppa ja henkilöstöravintolat avautuvat. Jotta matkustus pääsisi käyntiin, rajat täytyy saada auki.

– Varsinkin Helsinki elää turismista, Helsingin keskustassa 70–80 prosenttia ravintola-asiakkaista voi olla ulkomaalaisia, bisnesmatkailu on tärkeää hotelleille ja lentokentillä on paljon porukkaa töissä. Bisnesmatkailun ja turismin palautuminen ajoittuu loppuvuoteen tai ensi vuoden alkuun. Lapin matkailussa katsotaan jo vuoden 2022 talvisesonkiin; hirvittävän pitkälle menee ennen kuin koneet ovat ilmassa ja nähdään, miten asiakkaat käyttäytyvät, Saukkonen sanoo.

Hän lohduttaa horeca-alaa Talouselämän kyselyn vastauksilla. Kun lukijoilta kysyttiin, mitä teet ensimmäisenä koronan jälkeen, matkailu ja ravintolassa käynti olivat ykkönen ja kakkonen.

– Suomalaisilla on paljon patoutunutta halua sosiaaliseen kanssakäymiseen ja matkusteluun, mutta kotimainen matkailu ei yksin pidä hotelleja elossa.

PRO-finalistit korostavat yhteistyön merkitystä

Staffpoint sponsoroi PRO Opettaja -sarjaa. Staffpointin kehityspäällikkö Mira Elo on tutustunut sarjan finalisteihin ja vaikuttunut siitä, miten laajasti he edustavat ammattikuntaa. Niin Eila Hyttisen, Päivi Kaksosen kuin Tero Laukkasenkin laajalla työuralla korostuu yhdessä tekeminen, mutta eri tavoin.

Korona-aikaa puidessaan finalistit olivat yksimielisiä: vaikka on menty fyysisesti erilleen, on samaan aikaan henkisesti tultu lähemmäs.

– Empaattisuus ja erilaisten tilanteiden ymmärtäminen niin arjessa kuin opettajan roolissa on korostunut. Muutokset sopivat toisille opiskelijoille mainiosti, mutta voivat toisille olla haastavampia. Opettajat ovat joutuneet pohtimaan, miten he tässä pakotetussa tilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla pystyvät tukemaan opiskelijaa, Mira Elo kertaa keskustelujen antia.

Staffpointilla on ollut hyvää yhteistyötä koulujen kanssa vuosien varrella, ja koko ajan haetaan uudenlaisia tapoja luoda synergiaa koulutuksen ja työelämän välillä. Finalistit toivovat yhteistyön tiivistyvän, sillä siinä nähdään merkittävää potentiaalia, kun tavoitteena on auttaa opiskelijat pehmeällä laskulla työelämään.

– Miten oppilaitokset ymmärtäisivät paremmin työelämää ja toisin päin, työelämä oppilaitoksia? Tiedonvaihto puolin ja toisin auttaisi peittoamaan kohtaanto-ongelmia, kuten että koulussa opetetaan asioita, jotka eivät toteudu työelämässä, Elo kuvailee.

Mikael Nuotio on puolestaan tutustunut PRO Yrittäjä -sarjan finalisteihin C:n Christina Suomiseen ja Ilkka Isotaloon, We Are Groupin Anders Westerholmiin ja Matti Sarkkiseen sekä Foody Allenin Nina ja Aki Wahlmaniin. Keskusteluista nousi yhteinen teema.

– Nyt eletään kriisiä, mutta tämä ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kriisi, jonka yrittäjät ovat kohdanneet. Osa on kohdannut laman ja onnistunut toipumaan siitä, osa taas aloittavan yrityksen kriisejä. Yrittäjät ovat sielultaan taisteluhenkisiä, resilienssi on korkea, eivätkä he valita turhasta, Nuotio kertoo.

Vaikuttavaa on myös se, miten vastuullisuus nousee keskeiseksi arvoksi. Jokaisella yrityksellä on vahva näkemys siitä, mikä on heidän yhteiskunnallinen tehtävänsä.

– Vastuullisuus on kaikille keskeistä, olkoon se sitten ekologisuuden tai työllistämisen näkökulmasta, ja he ovat konkreettisesti tehneet töitä asian eteen suosimalla lähiyrittäjiä, lähipalveluita, lähiruokaa, ja nyt korona-aikana keksimällä keinoja pitää ihmiset töissä, vaikkei se olisikaan taloudellisesti järkevää, Nuotio summaa.

Töihin alalle?

Opiskelijoiden työllistymisen kannalta tilanne on moninkertaisesti hankala, sillä nykyisessä tilanteessa yrityksillä on velvoite tarjota ensin töitä lomautetuille. Staffpointilla on joka tapauksessa tavoitteena pitää yhteyttä opiskelijoihin yllä. Se on mukana MaRan koordinoimassa Mikä musta tulee isona -hankkeessa ja toteuttaa täsmäkoulutusta tavoitteena tuottaa uusia osaajia alalle.

– Olemme tehneet kokkien rekrytointikoulutuksia yhteistyössä asiakkaiden ja Perho Pron sekä Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa ja tarjoilijakoulutusta Keudan kanssa, Markko Saukkonen kertoo.

Erittäin mielenkiintoinen on Staff Academyn koulutusputki, jonka läpi meni 223 työntekijää vuonna 2019. Saukkonen kertoo, että yhteistyössä juomatoimijoiden kanssa on avattu väylää baarialalle, joka kiinnostaa todella monia.

– Jos tiskarilla on halu oppia uutta, järjestämme olutkoulutuksia ja urapolkua baaritiskin taakse. Ravintolatoimialan vetovoimatekijöitä ovat vapaus ja seksikkyys. CV:ssä merkintä ravintolatyöstä on todella hyvä. Asiakaspalvelutyö ravintolassa merkitsee, että elämänkoulun polkua on käyty ja painekattilasta selvitty, Saukkonen toteaa.

Staffpointilla on kaikesta huolimatta aurinkoinen katse tulevaisuuteen.

– Emme ole vaipuneet apatiaan, vaan odotamme ”kexitiä” eli korona-exitiä ja meillä on iso halu palvella asiakkaita ja työntekijöitä. Toivomme mahdollisimman paljon töitä ja uusia kasvoja alalle, Markko Saukkonen summaa.

Myös Baronan Mikael Nuotio valaa uskoa tulevaan. Hän kertoo, että Barona sai ravintola-alan kesätöihin alle viikossa yli 800 hakemusta, mikä on selvästi enemmän kuin muilla toimialoilla. Ravintola-ala kiinnostaa erityisesti nuoria hakijoita.

– Meillä on vahva halu olla mukana kasvattamassa ja kehittämässä alaa. Hakemusmäärämme todistavat, että ala kiinnostaa nuoria, ja on tärkeää mahdollistaa myös uusien lupauksien työllistyminen.

Barona panostaa alalle tulevien valmentamiseen, perehdyttämiseen ja tukemiseen.

– Meillä on ketterä, kolmen päivän Raflateam-valmennus, jonka kautta työntekijä pääse nopeasti hommiin. Lisäksi tuemme myös esimiehiä ja työyhteisöjä toiminnan uudelleen avauksessa. Ala kuitenkin tarvitsee kasvua, ja eettinen kansainvälinen rekrytointi, jota olemme tehneet yli kymmenen vuoden ajan, tulee olemaan osa sitä, Nuotio summaa.

Baarien tulevaisuuteen hän luottaa vah­vasti.

– Baareilla on keskimääräistä enemmän syytä luottaa siihen, että ihmiset palaavat takaisin. Kotibaarien ja kaikkien huonolla omallatunnolla ravintolassa vietettyjen ”varastettujen” hetkien jälkeen houkutuksena ovat jälleen ammattilaisten tekemät annokset ja cocktailit.

Nuotio on vakuuttunut, että baarien aikaisempi rooli ei vain palaudu vaan baarit tulevat nousemaan ihan uuteen arvoon.

– Baarikulttuuri nousee takaiskun kautta uuteen kukoistukseen nyt kun on nähty, mitä elämä on ilman tätä ulottuvuutta. Asiakkaat ovat valmiita maksamaan enemmän, kokeilemaan enemmän uusia juttuja ja arvostavat aikaa baareissa tuttavien kanssa, Nuotio povaa. 

 

Artikkeli on julkaistu Shakerissa 1/2021 helmikuussa.