Ajankohtaista
Työelämän huippuosaajilla on psykologista pääomaa – siis mitä?
08.09.2017
Osa 1/3
PRO-patsaat ojennetaan vuosittain horeca-alan huipuille, ja asenne on yksi palkinnon arviointikriteereistä. Psykologi Ilona Rauhalan mukaan hyvässä asenteessa on kyse mielen pääomasta – ja jokainen voi kehittää sitä samaan tapaan kuin fyysistä kuntoa.
Menestys on kiinni monesta tekijästä, eikä vähiten omasta pääkopasta. Ilona Rauhalan mukaan työelämässä onnistuneita ihmisiä yhdistää neljä ominaisuutta. Ne ovat itseluottamus, sinnikkyys eli resilienssi, toiveikkuus sekä optimismi.
– Kyse on mielen komponenteista, jotka yhdessä muodostavan ihmisen psykologisen pääoman. Ihmisen persoonallisuudessa on myös pysyviä ominaisuuksia, mutta itseluottamusta, sinnikkyyttä, toiveikkuutta ja optimismia voi onneksi kehittää sekä yksilötasolla että organisaatioissa.
Ei liene yllätys, että suomalaiset ovat vahvoilla sinnikkyydessä.
– Kaikki asiat eivät kuitenkaan ratkea pelkällä sisulla, vaan tarvitaan myös sisäsyntyistä luottamusta omaan tekemiseen ja pärjäämiseen. Itseluottamuksen kanssa meillä suomalaisilla on vielä kieltämättä varaa parantaa.
Rauhalan mukaan itseluottamus korreloi onnistumisen kanssa kaikkein vahvimmin. Millainen hyvällä itseluottamuksella varustettu työntekijä sitten on?
– Se näkyy varmuutena tehdä päätöksiä ja pitää niistä myös kiinni. Jos esimerkiksi ravintolassa työskentelevältä esimieheltä puuttuu itseluottamusta, hän ei uskalla tehdä päätöksiä. Yksittäiset työsuoritteet kestävät pidempään, sillä aikaa kuluu epäröintiin ja tarkistamiseen. Tämä vaikuttaa lopulta työilmapiiriin ja asiakaskokemukseen, ja heijastuu lopulta liiketoiminnan kannattavuuteen.
Työelämä on pullollaan kinkkisiä tilanteita, joissa on ensiarvoisen tärkeää kyetä antamaan ja vastaanottamaan kritiikkiä, ja lisäksi pitää huolta omasta työkyvystä. Kun itseluottamus on vankalla pohjalla, yksilö uskaltaa vetää rajoja ja sanoa tarvittaessa jämäkästi ei.
– Ravintola-alalla työskentely on monella tapaa raskasta, mutta hyvällä itseluottamuksella varustettu työntekijä uskaltaa sanoa, mikä hänelle sopii ja mikä ei sovi. Erityisesti esimiesasemassa tämä korostuu, koska omat päätökset vaikuttavat työntekijöiden arkeen, mikä saattaa herättää alaisissa voimakastakin kritiikkiä. Silloin pitää muistaa, että esimiestehtävässä ei ole kyse miellyttämisestä.
Kun yksilö on sinnikäs eli resilientti, hän palautuu vaikeista tilanteista nopeammin ja sietää epämukavuutta paremmin. Tutkimuksissa on myös huomattu, että sinnikkäät oppivat nopeammin ja ovat toimintakykyisempiä. Optimismia ja toiveikkuutta tarvitaan erityisesti silloin, kun organisaatiossa tai omalla urapolulla on käsillä muutos.
– Pessimismi ei itse asiassa ole huono ominaisuus ja sillekin on paikkansa, mutta jos ihminen jää kiinni epämukaviin tilanteisiin ja keskittyy ainoastaan syyttelemään ulkopuolisia, ei tilanteessa päästä eteenpäin. Toiveikkuus ja optimismi taas rohkaisevat näkemään uusia, myönteisiä mahdollisuuksia.
Rauhalan mukaan psykologisen pääoman komponentit ovat kuin mielen lihaksia: niitä voi kehittää ja muokata. Esimerkiksi optimismi ja toiveikkuus ovat ajattelutapoja, joita voi kehittää kiinnittämällä tietoisesti huomiota asioiden myönteisiin puoliin silloinkin, kun muut näkevät kaiken negatiivisessa valossa.
Ilona Rauhala on psykologi, kirjailija ja puhuja, joka on erikoistunut erilaisten organisaatioiden ja yksilöiden valmennukseen. Tässä juttusarjassa käsitellään Rauhalan johdolla sitä, millaisista yksilöllisistä rakennuspalikoista ammatillinen huippuosaaminen koostuu. Seuraavassa osassa käsitellään sitä, miten korkealle oma ammatillinen rima tulisi asettaa.