PRO 2017 FINALISTIT

Alvaro Diaz Lorca tekee kaikkensa saadakseen asiakkaansa tuntemaan olonsa kotoisaksi ja erityiseksi. Työnsä parhaina puolina hän pitää sen monimuotoisuutta sekä mahdollisuutta omien kykyjensä näyttämiseen. Diaz haaveilee sommelierin ammatista.

Richmond Ghansah vastaa asiakaspalvelun ja kassatyöskentelyn lisäksi ravintolan viestinnästä ja markkinoinnista. Joustavuudelle, positiiviselle asenteelle ja ennakoinnille on tarvetta etenkin asiakaspalvelussa, jossa eteen tulee säännöllisesti yllättäviä tilanteita.

Muhammad Shofiullah iloitsee pystyessään tarjoamaan parasta asiakaspalvelua hyvin toimivan tiimityön avulla. Hänelle on tärkeää, että asiakkaiden lisäksi myös työkaverit ovat tyytyväisiä. Tulevaisuudessa Shofiullah toivoo työskente­levänsä asiakas­palveluhenkilökunnan valmentajana.

Nina Sippola nauttii työssään erityisesti asiakkaiden kohtaamisista, vapaudesta toimia omana itsenään sekä mahdollisuudesta luoda uusia makuelämyksiä asiakkailleen. Hän on kiinnostunut asiakkaidensa toiveista ja pyrkii toteuttamaan ne kiireenkin keskellä. Personoitu palvelu on Sippolan työn lähtökohta.

Simo Matikalle jokainen asiakas on yhtä tärkeä, ja hän kohtaa heidät yksilöinä. Matikka haluaa omalla toiminnallaan edistää positiivista tunnelmaa työympäristössään. Asiakkaat ovat todenneet Matikalle tämän olevan oikeassa ammatissa ja kehuneet tämän energiaa.

Marika Myllykoski tituleeraa itseään henkilöstöravintolan moniosaajaksi, joka toimii tehtävässä kuin tehtävässä sekä keittiössä että salissa. Työnsä parhaina puolina hän pitää sen monipuolisuutta, ravintolan kodikasta ja kannustavaa ilmapiiriä sekä mukavia asiakkaita, jotka hän haluaa yllättää pienillä asioilla päivittäin.

Katriina Bister ruokkii koululaisten lisäksi myös päiväkodin lapset. Hänelle on tärkeää pystyä ohjaamaan lapsia syömään terveellistä ruokaa ja tutustuttaa heitä samalla uusiin makuihin. Bister kouluttautuu parhaillaan saadakseen paremmat valmiudet erityisruokavalioiden suhteen.

Outi Ståhlberg on tyytyväinen etenkin hienosti yhteen pelaavasta ja toimeliaasta työyhteisöstä. Työkaverit tuovat hänen parhaat puolensa esiin. Ruoanvalmistuksen lisäksi Ståhlberg osallistuu reseptiikan kehittämiseen.

Rami Mielosen työhön ruokapalvelualueen esimiehenä kuuluvat muun muassa budjetit, suunnittelu ja kehitystehtävät sekä laadunarvioin­nit ja kehityskokoukset. Asiakkaan tarpeiden täyttymisen lisäksi tärkeää on myös henkilöstön vahvuuksien löytäminen. Onnistumisen tunteita saakin aikaan se, kun henkilökunta kertoo työnsä helpottuneen ja järkeistyneen.

Marianne Virtanen nauttii työstään sen ollessa paitsi mielekästä myös haastavaa, pienen kiireen hän kokee positiiviseksi asiaksi. Tärkeintä ovat asiakkaat – Virtanen tuntee onnistuneensa saatuaan hymyn heidän kasvoilleen. Myös hyvä tiimi tekee töihin tulemisesta mukavaa.

Olli Fäldt vastaa ravintolan kylmästä keittiöstä eli alku- ja jälkiruokien suunnittelusta, esivalmisteluista ja esillepanosta. Hän nauttii työssään siitä, että voi vaikuttaa ruokalistan sisältöön ja sen toteuttamiseen. Fäldt arvostaa esimiestensä luottamusta ja sitä, että pääsee vapaasti toteuttamaan visioitaan.

Ulla Holmströmille on tärkeää olla osa työyhteisöä. Parasta hänen työssään ovat työkavereiden lisäksi puhtaat raaka-aineet, joista hän saa ideoida uusiin ruokalajeihin. Holmströmillä on takanaan jo pitkä työura, sillä eläkepäivät siintävät muutaman vuoden päässä.

Teemu Laurellin työpäivä on täydellinen, kun tupa on täynnä asiakkaita. Vielä täydellisemmäksi se muuttuu asiakkaiden palatessa myöhemmin uudestaan. Keittiömestarina Laurell kokee olevansa oikeudenmukainen: kaikki työntekijät ovat tasavertaisia ja ravintolan saama kiitos kuuluu jokaiselle.

Heikki Liekola inspiroituu voidessaan opettaa nuoria ja motivoituneita ihmisiä oppien samalla itsekin heiltä. Muiden töidensä ohella hän pitää huolta kokkien jaksamisesta. Vuodenajat ja niiden mukaan vaihtuvat raaka-aineet pitävät Liekolan työn mielenkiintoisena ja haastavana.

Pekka Koivula vastaa kouluttamisesta ja salityöskentelyn kehittämisestä. Hänen työpäivänsä sisältävät myös myyntiä, markkinointia ja asiakaspalvelua. Koivulan päämääränä on koko tiiminyhteistyön sujuvuus, hyvä fiilis ja asioiden eteenpäin vieminen.

Jussi Lehtonen nimeää yhdeksi työnsä tärkeimmistä tavoitteeksi henkilökunnan motivoinnin. Näin tiimi pystyy yhdessä luomaan asiakkaille heidän elämänsä parhaan ravintolakokemuksen. Lehtonen tietää, ettei ravintola-alalla voi koskaan tulla valmiiksi, joten hän pyrkii kehittämään osaamistaan jatkuvasti.

Juha Johanssonin työpäivät täyttyvät yksilöllisten VIP-palvelujen tarjoamisesta lentomatkusta­jille ja kongressiasiakkaille. Johanssonin tärkein tavoite on palvella asiakkaita huomaamattomasti ja sujuvasti minuuttiaikataulun mukaan, minkä lisäksi hän haluaa toimia esimerkkinä myös nuoremmille kollegoilleen.

Suurin osa Taneli Lehtosen työajasta kuluu ravintolasalissa palvelullisia ja ”viinillisiä” elämyksiä tuottaen. Tärkeintä on hänen mukaansa saada asiakkaat viihtymään, ja paras palaute onkin kuulla kiitoksia ruoan ja viinin onnistuneesta yhdistämisestä.

Mikko Ilves johtaa ravintolan cocktailbaaria ja suunnittelee juomalistan yhdessä tiiminsä kanssa. Hän iloitsee alan jatkuvasta kehittymisestä, mikä asettaa uusia haasteita myös työntekijöille. Ilves haluaa tarjota asiakkaalle mieleisen juoman ja samalla toteuttaa omaa luovuuttaan.

Baarimestarin työnsä ohella Jesse Teerenmaa on osakkaana yrityksessä, joka valmistaa muun muassa muotoon leikattuja kirkkaita jääkuutioita. Hän tekee myös paljon keikkoja eri alkoholibrändien kanssa. Teerenmaan tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu oman baarin avaaminen.

Jarmo Kunnari vastaa tiimeineen sekä varusmiesten että Puolustusvoimien kantahenkilökunnan ruokailusta myös maasto-olosuhteissa. Lisäksi hän huolehtii esimerkiksi valtiovierailuiden ja erilaisten tilaisuuksien tarjoiluista. Kunnarille työn suola on hyvä ja ammattitaitoinen henkilökunta.

Sanna Lainelan työpäivät täyttyvät henkilöstö- ja talousjohtamisesta, tuotannon ohjaamisesta ja asiakasyhteistyöstä. Monipuolisuus ja haasteellisuus ovatkin hänelle työn suola. Esimiehenä Lainelalle on tärkeintä mahdollistaa työntekijöiden mutkaton työnteko, jotta he voivat tarjota asiakkaalle hyvän ruokanautinnon.

Seija Mäki toimii ruokapalvelujen lehtorina opettaen sekä ohjaten opinnäytetöitä. Työnsä parhaiksi puoliksi hän mainitsee opiskelijoiden ammatillisen kasvun seuraamisen, opettavaisten asiakastilaisuuksien järjestämisen sekä oppilaitoksen hyvän ilmapiirin, jonka avulla saavutetaan hienoja tuloksia.

Ari Manninen opettaa toisen asteen nuoria ja iloitsee nähdessään heidän oivaltavan uusia asioita. Hän nauttii myös päästessään avaamaan ammatillisia ovia ja täten auttamaan opiskelijoita löytämään oman paikkansa ja pärjäämään alalla.

Tommi Tuominen nauttii tehdessään rakastamaansa työtä ja pystyessään samalla työllistämään myös monia muita. Parasta työssä on hänen mukaansa asiakkaiden välitön palaute. Hedelmällisin tapa johtaa on puolestaan oma esimerkki, ja työntekijöidensä avulla tämä yrittäjä kertoo jaksavansa itsekin.

Yrittäjät Miia Keski-Nikkola ja Jani Unkeri haluavat vierailun ravintolassa jättävän asiakkaalle positiivisen muistijäljen, joka saa hänet palaamaan uudestaan. Heille on myös tärkeää, että henkilökunta tuntee olevansa töissä hyvällä työnantajalla. Tulevaisuudessa yrittäjät haluaisivat lisätä ammattitaitoaan festivaaliruoan saralla.

Leijona Catering on lähtenyt tänä vuonna mukaan kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen 2050. Yritys sitoutuu vähentämään ruokahävikkiä, jätteen määrää ja energiankulutusta sekä ottamaan huomioon raaka-aineiden alkuperän hankinnoissa ja kehittämään ympäristöystävällisiä reseptejä. Lisäksi Leijona Catering kehittää henkilöstön osaamista ja kannustaa asiakkaita tekemään ympäristöystävällisiä valintoja.

BarLaurealle on tärkeää opettaa opiskelijoille kestävään kehitykseen liittyviä asioita. Laurea-ammattikorkeakoulu ja BarLaurea ovat sitoutuneet edistämään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä. Hankinnoissa tuetaan pientuottajia ja otetaan huomioon muut kestävän kehityksen periaatteet. Luomu- ja lähiruoka ohjaavat BarLaurean toimintaa, myös hävikin hallinnoinnin ollessa tärkeässä roolissa. Vuosittain järjestetään hävikkiruokaviikkoja ja -päiviä.