PRO 2019 finalistit

Taitotalon kongressikeskuksen ravintola Talentin salitoiminnasta vastaava Katja Lindroos pitää työnsä monipuolisuudesta: kokousasiakkaita, lounasasiakkaita ja iltatilaisuuksia cocktailtilaisuuksista 150 hengen istuviin illallisiin. Hän myös kehittää ruokatuotetta yhdessä keittiömestarin kanssa. Parasta palautetta ovat uudestaan tulevat asiakkaat, silloin Lindroos tuulettaa mielessään. Hän pyrkii aistimaan herkästi, millaista palvelua asiakkaat haluavat ja vastaa hienotunteisesti toiveisiin. Mieltä lämmittävän kohteliaisuuden lausui kokenut kollega: ”Kun olet hovina, pystyn keskittymään työhöni ja tunnen olevani turvassa.” Lindroosin päämääränä on onnistunut muistijälki ruokailuhetkestä.

Vuoden Tarjoilija 2018 Noora Sipilä tunnetaan viinimestarina ja raudanlujana asiakaspalvelun ammattilaisena. Hän pitääkin työnsä parhaina puolina asiakaskohtaamisia ja elämysten luomista, mutta myös kollegoiden innostamista. Jatkuva oppiminen, intohimo työhön ja pyrkimys itsensä ja ravintola-alan kehittämiseen määrittävät Sipilän toimintaa. Motokseen hän mainitsee “Kaiken voi oppia, mutta asenteen on tultava itseltä”.

Ravintolapäällikkö Sari Masanen on vastannut viisi vuotta kahvila-ravintola Salacavalan toiminnasta. Hän tekee työtään isolla sydämellä ja ammattiylpeydellä. Vuosien kokemukset ovat muokanneet Masasesta vankan ravintolatyön ammattilaisen: jämäkän, topakan ja luotettavan. Great Place to Work -mittareilla Masasen hoitama Salacavala saa huippupisteet miltei jokaisesta kategoriasta. 

Nepalilaislähtöinen Sushan Shrestha suhtautuu kahviin intohimoisesti. Taitava barista ei tarjoile vain kauniita, hyvin tehtyjä kahveja vaan myös elämäniloista asennetta. Hänelle tärkeintä työssä on asiakkaiden tyytyväisyys. Yhtä tärkeää on oman tiimin tyytyväisyys, ja hän huolehtii molemmista. Nepal on kahvimaa, ja Shresthan unelmiin kuuluu niin oma kahviplantaasi Nepalissa kuin oma kahvila Suomessa. 

Viveca Husberg työskentelee porvoolaisessa oppilaitoskeittiössä, missä hän pääsee opastamaan opiskelijoita fiksuun elämään esimerkiksi vastuullisuudessa. Avokeittiön ansiosta yhteys opiskelijoihin on hyvä ja rento. Husbergia kiitetään kyvystä olla toimissaan aina askel tai pari edellä ja purkaa päivittäisiä pähkinöitä.

Ystävällinen, hymyilevä ja huomaavainen Päivi Liljavirta on työpaikkansa vuoden asiakaspalvelija. Hän on siirtynyt keittiön puolelta kassalle ja nauttii ihmisten kohtaamisesta. Iloisen kassan ansiosta lounasravintola saa uusia vakioasiakkaita. Liljavirran asiakas ei koskaan jää ilman vastausta, kaikkiin kysymyksiin löytyy vastaus – jos ei heti, hieman myöhemmin. Vapaa-ajallaan Päivi Liljavirta nauttii luonnosta kalastaen ja marjastaen.

Sri Lankasta Suomeen 24 vuotta sitten muuttanut Sanjeeva Muthugalage Don on jatkuvan oppimisen tiellä. Vastavalmistuneessa Kilon Keittiössä hän hallitsee ruokatuotanto-ohjelman ja vastaa muun muassa lämpimien aterioiden pakkaamisesta asiakkaille kuljetettavaksi. Päiväkotien pienet asiakkaat saavat maukasta ja terveellistä ruokaa, kun taas edustuslounailla kukkii luovuus. Sanjeeva Muthugalage Don haaveilee jatko-opinnoista. Maahanmuuttajataustaisille työkavereilleen hän on tärkeä tukihenkilö. 

Kuubalainen Lazaro Torres rakastaa kauniiden ja hyvänmakuisten à la carte -annosten tekemistä. Hän on tiimipeluri, joka loistaa asiakaspalvelussa. Keväällä alkavat keittiömestariopinnot vievät kohti uutta tulevaisuutta. Torres nimeää esikuvakseen Pekka Terävän, jonka ravintolassa hän on ollut työharjoittelussa. Torresia kiitetään siitä, että hänellä on sydän mukana ruoanlaitossa. 

Rauhallisen varma lentoaseman keittiöpäällikkö Olli Kalliola haluaa nähdä onnistumisen ilon niin työntekijöiden kasvoilla kuin asiakaspinnassakin. Työkulttuurin kehittäminen ja työyhteisön innostaminen ovat SSP:n kahviloissa ja ravintoloissa astianpesijästä päälliköksi edenneelle Kalliolalle keskeisiä tavoitteita. Klassikkokysymykseen ”Mikä ruoka-annos kuvastaa sinua parhaiten?” Kalliola vastaa kaurapuuro. Ihminen on sitä mitä hän syö, ja työpäivät alkavat kaurapuurolla. Työn sisällössä korostuu kasvisten rooli: kasvisruoan lisääminen ruokalistoille on tämän hetken trendi. Kasvikset ja Kalliola seurustelevat myös vapaalla: kasvimaa pitää miehen kiireisenä keväästä syksyyn. 

Minna Nurmi on unelmatyössään Espoon kaupungin edustuspalveluiden ravintolapäällikkönä. Hänen tiiminsä tarjoilee keskimäärin 500 edustusateriaa päivässä – kaikki onnistuu niin maalla, merellä kuin maan allakin. Työpisteitä ovat muun muassa Espoon kulttuurikeskus, valtuustotalo ja kaupunginjohtajan virka-asunto Gumbölen kartano. Parasta työssä on mahdollisuus olla luomassa asiakkaille jotain fantastista. Ulkomaisille vieraille Nurmi haluaa tarjota luontoelämyksiä, lähioluita ja trendikästä giniä vaikkapa jäädykkeenä. ”Suosin puhtaita, tuoreita, lisäaineettomia lähiraaka-aineita.”

Adele Kinnunen on Savoyn kallan vuoromestari, joka pitää huolta päivittäisestä rytmistä keittiössä. Tärkeintä työssä on tyytyväinen asiakas, jonka myötä voi olla tyytyväinen omaan ja tiimin työhön. Kunnioitus niin raaka-aineita kuin työkavereita kohtaan ja oman työn arvostus leimaavat Kinnusen työtä. Henkilökohtainen haave on lähteä vielä joskus töihin Lappiin.

Emmiina Lehtonen on Vuoden nuori kokki 2018: hän edusti Suomea myös MM-kisoissa ja sijoittui hienosti kolmanneksi. Tampereelle asettunut Lehtonen on kerännyt keittiökokemusta oslolaista Maaemoa myöten. Hänelle onkin tärkeää oppia jatkuvasti uutta. Tällä hetkellä hän tekee loppusuoralla olevien restonomiopintojen esimiesharjoittelua omalla työpaikallaan. Opinnäytetyössään Lehtonen valotti hyönteisruokamenun tuotteistamista ravintolakäyttöön, ja hän aikoo pysyä työssään uskollisena hyönteisille.

Ravintolatoimenjohtaja Jessina Koski on erikoistunut odotukset ylittävien asiakaskokemusten luomiseen. Palkitsevin osa päivää on mahdollisuus tuottaa asiakkaille huikeita elämyksiä osana loistavaa tiimiä ja upeaa konseptia. Työlleen omistautunut esimies toteuttaa kutsumustaan ravintola-alalla ihmisten ja tapahtumien keskipisteessä. Kosken tärkein päämäärä on valmistua kauppatieteiden maisteriksi samaan aikaan kun hän johtaa kahta ravintolaa. Kansainvälistyvässä yhtiössä hän toivoo saavansa mahdollisuuden lähteä viemään suomalaisia ravintolakonsepteja ulkomaille.

Ravintolapäällikkö Noora Möllerin työmaa on hotelliravintola, joka elää aikaisesta aamusta illan pikkutunneille. Hän rakastaa työssään vapautta olla luova ja mahdollisuuksia haastaa omaa osaamistaan. Tärkeintä Möllerille on luottamus henkilökunnan ja pomon välillä. Upeaa on nähdä, miten vuoropäälliköt ja tarjoilijat kehittyvät työssään ja loistavat. Esimies on juuri niin hyvä kuin tiiminsä, joten kaikki lähtee omalla esimerkillä johtamisesta ja tiedon jakamisesta. Möller pitää tärkeänä taitoa katsoa alan tulevaisuuteen. Omassa tulevaisuudessaan hän näkee ravintolatoimenjohtajan työn.

Oppilaitoksen opiskelijaravintolasta ja kahviosta vastaava ravitsemuspäällikkö Eila Kurvinen on ammattiopettajien tuki opiskelijoiden ohjaamisessa käytännön tunneilla. Hän tsemppaa opiskelijoita ja työntekijöitä jämäkällä otteella, kannustaen ja motivoiden. Hän on kehittänyt kokonaisvaltaisesti oppilaitoksen ruokatuotantotoimintaa ja laajentanut opiskelijaravintolan tilaus- ja juhlapalvelutoimintaa. Iloinen ja joustava asenne auttaa onnistumaan opiskelijoiden kanssa.

Keittiömestari Juha Rautakorpi johtaa rautaisen ammattilaisen ottein kahden ison korkeakouluravintolan toimintaa. Yhdeksässä vuodessa Rautakorpi on ottanut valveutuneen asiakasryhmän haltuun ja täyttää asiakasodotukset ennen kuin ne ehtivät nousta pintaan. Suurkeittiöpuolella on johdettava omalla esimerkillä: hän on kävelevä tietopankki tai jokapaikanhöylä, riippuu mitä tarvitaan. Esimiehenä Rautakorpi haluaa tehdä henkilökunnan työnteon mahdollisimman helpoksi. Se näkyy asiakkaille rentoutena ja hyvänä ilmapiirinä.

Mestaritallin hovimestari Carla Bärlund nauttii työstään ja hoitaa sitä täydellä sydämellään. Hän pitää työstä ihmisten parissa, ja se näkyy välittämisenä. Hänet tunnetaan hääjuhlien eksperttinä, joka suunnittelee juhlat yksityiskohtia myöten. Puolet elämästään ravintola-alalla työskennellyt Bärlund on ammattilainen, jolla on juuri oikeanlaista ammattiylpeyttä. Työkaverit voivat aina luottaa Bärlundiin.

Vuoden nuori sommelier ja Suomen Paras Sommelier vm. 2018 Kirsi Seppänen aloitti syksyllä Ravinteli Berthan sommelierina. Hänelle tärkeintä työssä on tuottaa asiakkaalle unohtumaton kokemus. Ammattitaitoaan hän vaalii panemalla itsensä likoon kilpailuissa – tavoitteena uudistaa samalla hieman pönöttävää viinialaa ja hioa asiakaskokemusta aina vain paremmaksi. Seppäsen valtteja ovat aito läsnäolo ja rohkeus sekä sommelieriksi harvinaisen laaja-alainen kokonaisuuksien ymmärtäminen.

Henri Halosen ja hänen kollegojensa työpäiviä sävyttää hersyvä huumori. Halosen motto ”Tästä tulee hyvä ilta” avaa jokaisen työvuoron. Hän rakastaa alaa ja sen yhteisöllisyyttä, sitä miten ollaan yhtä isoa perhettä. Monessa cocktailliemessä keitelty Halonen pääsi syksyllä avaamaan baaria, jolle on asetettu kunnianhimoinen tavoite: tiimi vie Goldfishin 50 best bars -listalle kahden vuoden sisällä.

Ravintolapäällikkö Petri Määtän laaja tuotetietämys alkoholikategoriasta tekee asiakkaisiin vaikutuksen. Reilun 20 vuoden aikana Oulussa keräämästä asiantuntemuksestaan hän ammentaa myös koulutukseen. Määtällä on menossa jatkuva kehittyminen: samana päivänä kun PRO-palkinnot jaetaan, hän saa valmiiksi majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkinnon. Nuorempana FBSK:n aktiivina tunnettu Määttä tunnetaan nykyään yritystalouteen ja ryhmädynamiikkaan keskittyvänä organisaatio-osaajana. Arjessa tärkeintä on tehdä baarimestarin työtä tiskin takana, se on kaiken ytimessä.

Jo vuonna 2001 Pöllöwaarissa aloittanut keittiöpäällikkö Jukka Kyllönen vastaa nykyään Yöpuu Yhtiön kahden hotellin, Verson ja Yöpuun, ravintoloiden keittiötoiminnoista ja ruokatuotteesta. Kolmen vuosikymmenen keittiötyön jälkeenkin Kyllönen sanoo, että parasta työssä on jatkuva kehitys ja uusien asioiden oppiminen. Konkreettisen päivityksen osaamiseen toi restonomin tutkinto vuonna 2017. Kyllönen haluaa kaikin tavoin edistää keskisuomalaista ruokakulttuuria. Päivätyönsä lisäksi hän vaalii ruokakulttuuria Keski-Suomen Keittiömestarit ry:ssä ja Chaîne de Rotisseurs’in Jyväskylän voutikunnassa. Kyllönen toivoo, että ravintolassa syömisestä tulisi olennainen osa arkea.

Yli 30 vuoden ravintola-alan työkokemuksensa ja noin 20 vuoden keittiöpäällikön tietämyksensä ansiosta Jussi Mettälä ottaa työtilanteen kuin työtilanteen haltuun hermoilematta. Tämä näkyi viimeksi syyskuussa uuden henkilöstö- ja tilausravintolan avauksessa, jonka arjessa Mettälä vastaa Nokian edustusvieraiden palvelusta. Parasta työssä onkin vaihtelevuus ja monipuolisuus - kokoustuotteesta presidenttitason vieraiden palvelemiseen. Tarjoilun keskiössä ovat puhtaat raaka-aineet ja vahvat maut, jotka tuovat mieleen hyvin valmistetun kotiruoan. Esimiehenä Mettälä on kuunteleva ja ohjaava ja panostaa hyvän työilmapiirin rakentamiseen.

Nöyristä nöyrin keittiöpäällikkö Eero Vottonen pitää tärkeimpänä työssään kehittyä paremmaksi ja varmemmaksi. Työyhteisön voimahahmoksi kuvatulle Vottosella parasta keittiötyössä ovat serviisit ja asiakkaiden kohtaaminen. Vottosen tavoitteena on kehittää ravintola Palacen tarjoamaa kokonaiselämystä kansainvälisen vertailun kestäväksi. Tähänastisen uran kovimpia juttuja ovat olleet kilpailuvoitot, mutta myös kollegoiden tekemä valinta Kokkien kokiksi oli Vottoselle ”uskomaton kunnia”.

Opettaja Jaana Karvisen työssä parasta on nähdä ammatillisen palon syttyminen opiskelijoiden olemuksessa, kun he pääsevät asiakaskontaktiin. Laajaan toimenkuvaan kuuluu muun muassa vastuu useista alan tutkinnoista, baarityön valmennusta kilpailuja varten ja opiskelijoiden ohjaus tilaisuuksissa Eduskuntataloa ja Musiikkitaloa myöten. Karvinen pitää yhtenä tärkeimmistä tehtävistään työelämäyhteistyötä. Opettajana hän haluaa olla helposti lähestyttävä ja huomioida jokaisen yksilönä. Oman osaamisen kehittämisessä seuraava tavoite on ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Matkailu-, ravitsemis- ja palvelutoimintojen lehtori Sari Tarvainen on opetuksen lisäksi profiloitunut valmentamaan huippuosaajia. Hän toimii ravintolapalvelu-lajin Euroskills-eksperttinä ammattitaitokilpailuissa Skills Finland ry:n edustajana. Toimillaan hän pyrkii kohottamaan alan arvostusta. Opiskelijoiden saattaminen työelämään on parasta opettajan työssä. Tarvaiselle on tärkeää, että alalle valikoituneet opiskelijat löytävät oman sisäisen palon ammattiinsa. Hänelle itselleen ravintola-ala on elämän työ ja yli kolmen vuosikymmenen aikana Tarvainen on kouluttanut itseään jatkuvasti lisää. Seuraava uratoive on pääsy koulutusviennin kautta kansainväliseen opetustyöhön.

Bangladeshista kotoisin oleva Ibrahim Khalil muutti kymmenen vuotta sitten Raumalle opiskelemaan liiketaloutta luettuaan lehdestä Suomesta ja koulutusjärjestelmästämme. Heinäkuussa 2014 hän avasi ensimmäisen Kotipizzansa. Nyt hän on Suomen kansalainen ja neljän Kotipizza-ravintolan omistaja. Hän työllistää 22 henkeä ja pyörittää kahden miljoonan euron liikevaihtoa. Vuonna 2017 hänet valittiin Kotipizzan Vuoden yrittäjäksi. Ibrahim Khalil on myös perustanut kotikyläänsä Bangladeshiin sadan lapsen koulun. Tässä kulminoituu Kotipizza-ketjun missio: parannetaan maailma pizza kerrallaan.

Sisarukset Anne ja Pekka Holma pyörittävät reilun neljän miljoonan euron liikevaihtoa Krapilla. Vuonna 1973 perustettu yritys työllistää sesongista riippuen 35 - 80 työntekijää. Puolitoista vuotta sitten avattu Krapin Paja on tuonut yrittäjille tyydytystä: Konsepti on täysin uusi, yhdessä krapilaisten kanssa visioitu. Ensimmäisellä klubilla Pekka Holma tajusi, että näky ja tunnelma oli juuri sama kuin suunnitteluvaiheessa luotu taiteellinen hahmotelma. ”Oli käsittämän hienoa ja mielihyvää tuottavaa todeta olevansa hetken perillä siellä mihin on vuoden pyrkinyt.” Krapia ja sen yrittäjiä kiitetään monipuolisuudesta: yhtäältä vaalitaan perinteitä, toisaalta uskalletaan mennä rohkeasti eteenpäin.

Clarionin yhteiskuntavastuuohjelma WE CARE näkyy monin tavoin kaikille sidosryhmille. Jokainen työntekijä suorittaa New Penguin -nimellä kulkevan koulutuksen, jossa opetetaan käytännön esimerkein vaikuttamaan ympäristön suojeluun omassa, jokapäiväisessä työssä. Clarion Hotel Helsinki ja Clarion Hotel Helsinki Airport ovat lisänneet valikoimiinsa WE CARE-menut. Jokaista sellaisen nauttivaa henkilöä kohden maksetaan euro hyväntekeväisyyteen. Paikallista toimintaa kutsutaan nimellä Hyvä Naapuri, ja siihen on vuonna 2018 kuulunut monenlaisia haasteita: verenluovutus molemmissa hotelleissa, siivouspäivä ja blogging-roskajuoksu, Icehearts-juoksu ja Saimaannorpan suojelua. WE CARE on myös moninaisuuden arvostamista, joka on näkynyt muun muassa Pride-kumppanuutena. Ketjun WE CARE -ajatteluun kuuluvat lisäksi mikromuovittomat Rituals-tuotteet, aamiaisen runsas luomukattaus ja Reilun kaupan luomukahvia. Jättämällä hotellihuoneen siivouksen väliin hotellivieras voi lahjoittaa rahaa Unicefille. F&B Manager Clarion Hotel Helsinki Airport Päivi Roiko koordinoi osana omaa työtään ketjutason toimintaa. Tavoitteena on, että WE CARE on tapa toteuttaa jokapäiväistä tekemistä. Vastuullisuusajattelu on jo nyt valtava kilpailuetu, ja sen oletetaan pian olevan itsestäänselvyys. Clarionissa uskotaan, että he ovat kansainvälisenä ketjuna onnistuneet hyvin suomentamaan vastuullisuuden käytäntöön.

Antell-ravintola IF on Suomen ainoa ja ensimmäinen henkilöstöravintola, joka on saanut Joutsenmerkin uusien, tiukentuneiden kriteerien mukaan. Joutsenmerkin mukaisesti toimiminen vaatii koko henkilökunnan sitoutumista. IF ja Antell-Ravintolat ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2011 alkaen. Antellin tiimi on näiden vuosien aikana sitoutunut vahvasti IFin vastuullisuusohjelmaan. Tiimin voi sanoa nousseen uudelle tasolle Joutsenmerkin myötä. Se on ylpeä saavutuksistaan ja innostunut kehittämään toimintaansa koko ajan eteenpäin - sertifikaatin saaminen oli vain yksi etappi matkalla. Jussi Pietinen johtaa Joutsenmerkki-ravintolaa esimerkillisesti ja koko ravintola tekee työtä ravintolan ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Tärkeintä unohtamatta: ammattitaidolla tuotettu itse tehty lähiruoka on sulattanut IFin henkilöstön sydämen.

Ruokapalveluiden toiminnanohjausjärjestelmä Aromi ohjaa ekologiseen ruokalistasuunnitteluun Satokausikalenterin avulla. Satokausikalenteri on integroitu järjestelmään, jolloin sesongin mukaisia raaka-aineita voidaan helposti hyödyntää ruokalistoja laadittaessa. Satokausikalenteri on Aromin vakiotoiminnallisuus ja sitä voi hyödyntää kaikki Aromin asiakkaat. Kun vihannesten, kasvisten ja hedelmien satokaudet otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa, ekologisuus tulee huomioitua läpi ruokapalveluprosessin. Satokausikalenteri-yhteistyö kannustaa kaiken kokoisia ruokapalvelutoimijoita ekologiseen ruokalistasuunnitteluun ja edistää ammattikeittiöiden sekä ruokailijoiden satokausitietoutta. Se vie toimialaa kohti ekologisempia ratkaisuja ja valintoja edistäen samalla ruokapalvelujen digitalisaatiota. Tulevaisuudessa CGI ja Satokausikalenteri etsivät yhdessä yhä uusia tapoja levittää satokausitietoisuutta.

Vellikellon ideana on kertoa Polkan kotipalveluaterian tilanneiden asiakkaiden omaisille, milloin heidän läheisensä on saanut aterian kotiinsa. Vellikello vähentää omaisten huolta, kun tieto kotiin toimitetusta ateriasta tulee reaaliaikaisena. Sähköpostiviesti lähtee, kun kuljettaja kuittaa asiakkaan luona olevan viivakoodin viedessään aterian perille. Alun perin järjestelmä luotiin yrityksen sisäiseen seurantaan. Vuoden 2019 Vellikellon saavat halutessaan ilmaisena lisäpalveluna kaikki 700 kotipalveluateria-asiakasta. Vellikello yhdistää uudella tavalla yhtiön sisäiseen käyttöön tarkoitettua tietoa asiakasviestintään ja edustaa uuden ajan digitalisaatiota. Reaaliaikaisuus tekee siitä ainutlaatuisen. Järjestelmä on helposti otettavissa käyttöön kaikkialla Suomessa.