PRO 2020 finalistit ja voittajat

Mathias Meltsas työskentelee tarjoilijana Långvikissä. Hän on opiskellut kokiksi, mutta löysi oman ympäristönsä salin puolelta. Meltsas saa huomattavan paljon kiittävää palautetta: nuori mies on kuin syntynyt asiakaspalvelijaksi. Esinaisen sanoin: ”Hänestä huokuu maaginen vetovoima. Luulen sen olevan aito halu tuottaa hyviä elämyksiä ja hyvää mieltä asiakkaalle.” Itseään Meltsas vertaa kuohuviiniin: pirskahteleva, tarvittaessa elegantti ja sopii moneen.

Ekaphol ”Xion” Nirojram on viihtynyt tarjoilijana Tiedekeskus Heurekan ravintolassa vuodesta 2007 lähtien. Häntä ilahduttaa, että ruoalla ja juomalla leikkiminen kuuluu konseptiin – saa heittäytyä ja olla vuoropuhelussa lasten ja perheiden kanssa. Tuntuu hienolta olla työssä yrityksessä, joka jakaa hyvää eteenpäin; Kanresta on ensimmäinen ravintola-alan yritys, joka on saanut Yhteiskunnallisen yrityksen merkin. Thaimaalaiselle Nirojramille ruoan pitää olla tulista ja vielä tulisempaa, mutta asiakaspinnassa hän rakastaa yllättäviä juomia kuten höyryäviä mocktaileja tai nitrokahvia.

Vietnamilainen Hien Dong työskentelee kassatarjoilijana Antell Arkadiassa. Hien Dongin ahkeruus ja asenne työtä kohtaan on voittamaton, kommentoi suosittelija. Hän on valmis auttamaan ja tarttumaan hommaan kuin hommaan, loistaa asiakaspalvelussa ja ottaa työkaverit hienosti huomioon. Jos hän ei jotain osaa, se opetellaan. Hien Dong vertaa itseään pitaijaan: lohikäärmehedelmä on lempeän makuinen.

Kahdeksan vuotta Konditoria pH7:ssa työskennellyt Nina Komonen nauttii tekemisen meiningistä. Häntä ilahduttavat ja motivoivat oman konditorian tuotteet, joiden takana voi seistä ylpeänä, ja joiden arvoisena laadukkaana kahvilana hän haluaa pitää oman työpaikkansakin. Esimies toteaa Komosen olevan sitä tyyppiä, jonka kanssa asiat hoituvat helposti. Konditoria pH7 on aina pienten puolella, ja Komonen uskoo lähituotannon arvostuksen lähtevän nousuun. Itseään hän vertaa suklaaseen: ”Minuun voi luottaa aina, sekä hyvänä että huonompana päivänä.”

Mumina Hassan Ali työskentelee Solakallion erityiskoulun ruokapalveluvastaavana. Hänellä on tulosvastuuta myöten vastuu toimipisteen toiminnasta ja tyytyväiset asiakkaat, niin koululaiset kuin koulun henkilökuntakin, todistavat onnistumisesta. Osana vastuullisuustyötähän toteuttaa Hiilineutraali Helsinki 2035- toimenpideohjelmaa. Mogadishussa syntynyt Mumina Hassan Ali vertaa itseään aasialaiseen wokkiin, joka on yllätyksellinen ja eksoottinen herkku. ”Olen värikäs, monipuolinen ja mielenkiintoinen persoona.”

Eucalptus "Euca" Ncube työskentelee Fazerin Messuravintoloiden Duty Managerina ja vastaa tilanteen mukaan noin 20 ravintolasta ja tapahtumakohtaisista pop up -ravintoloista. Ncubelle työssä tärkeintä on hyvä ilmapiiri, ja Fazer Smile Hostina hänellä on erinomainen mahdollisuus tsempata myös muita luomaan hyvää tunnelmaa. Positiivinen asenne on tehnyt vaikutuksen niin kollegoihin kuin asiakkaisiinkin. Ncubella on lämmin suhde suomalaiseen keittiöön: ”Pidän lihapadasta. Se on tavallaan sielun ravintoa, joka luo lämpöä ja onnellisuutta. Vähän niin kuin minäkin.”

Keittiömestari Jukka Jalavalla on yli 30 vuoden kokemus lentomatkustajien palvelusta. Työ on monipuolista, ja sen myötä tutuksi on tullut kaikki turistiluokasta valtiovieraisiin. Hänen vastuullaan on ruokatuote henkilöstöravintolassa, kongressitiloissa, vip-palvelussa ja kahviloissa sekä varastologistiikka. Vastuullisuus toteutuu työssä käytännön tasolla: raaka-aineet käytetään hävikkiä minimoiden, ja hävikkiä seurataan tarkasti. Myös yhteistyökumppani- ja raaka-ainevalinnoissa kiinnitetään huomiota vastuullisuuteen. Jalava on kuin laadukas punaviini: paranee vanhetessaan.

Merlin Kimmel on työskennnellyt Antellilla vuodesta 2011 lähtien. Kokkia ilahduttaa, että hän pääsee mukaan lounasravintolan ruokalistasuunnitteluun, ja listalle on noussut myös hänen nimikkoannoksensa, ylikypsä possu à la Merlin. Suunnittelu on tärkeää myös siksi, että hyvästä suunnittelusta alkaa hävikin vähentäminen. Työnantajaansa Antellia hän kiittää vastuullisesta toiminnasta: yritys kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän, kehittää toimintatapojaan ja tekee ympäristöystävällisiä valintoja. Työyhteisö on turvallinen ja terveellinen. ”Meillä on kiva käydä töissä.” Itseään Kimmel vertaa Sweet and chili -kasviksiin: hän on värikäs, makea, rapsakka, ja pieni jälkipotkukin löytyy.

Henna Rajamäki vastaa Hakametsän jäähallin ravintolatoiminnasta. Hänen uransa on vahvasti sidoksissa Hakametsään: Rajamäki on aloittanut aikoinaan hallilla kioskimyyjänä ja edennyt muutamien mutkien kautta ravintolapäälliköksi. Työpaikka on kahden legendaarisen tamperelaisjoukkueen kotihalli ja vääntö kaupungin herruudesta tiukkaa. Rajamäki rikkoo kuitenkin tamperelaista koodia ja hurraa sekä Ilvekselle että Tapparalle. Hänelle on tärkeää toiminnan jatkuva kehittäminen sekä henkilökunnan viihtyminen työssään. Rajamäki itse viihtyy työssään erinomaisesti, saahan hän illasta toiseen nauttia tapahtumien sykkeestä huipputiimin kanssa. Vastuullisuuden niin ympäristön kuin yhteiskunnankin osalta tulisi olla perusarvo, ja pienilläkin teoilla voi vaikuttaa, Rajamäki uskoo.

Apulaisravintolapäällikkö Milla Westerlund palvelee päivittäin 2 000 lounastajaa Nordean pääkonttorilla. Westerlund kuvailee työpaikan ilmapiiriä rakentavaksi, ja tiiviissä yhteistyössä niin asiakkaan kuin oman henkilökunnan kanssa on toteutettu muun muassa kokonaan uusi ravintolamaailma. Osana uudistusta Westerlund kehitti Chef’s Table -konseptin, joka toimii palautekanavana: muutama asiakas saa kutsun lounaalle ravintolavastaavien kanssa ja samalla voidaan käsitellä kehitysideoita. Konsepti on jo levinnyt eri ISS-maihin. Westerlundin sielunjuoma on hyvä Barolo: ”Olen kehittynyt, laadukas ja täyteläinen. Tietää mitä saa.”

Ruokapalveluasiantuntija Minna Jalo työskentelee Arkean tuotekehitystiimissä. Juuri nyt Jalon päähuomion vie uuden tuotannonohjausjärjestelmän kehittäminen ja muun muassa Satokausikalenterin liittäminen järjestelmään. Hankintojen suunnittelussa näkyvät vahvasti ilmastoon ja hiilijalanjäljen pienentämiseen pyrkivät toimet, ja syksyn mittaan ruokalistoille ovat ilmestyneet muun muassa ilmastoystävälliset reseptit. Kasvisruoan lisääminen on kirjattu Arkean vuoden 2019 ilmastotavoitteisiin. Vaatimaton, mutta äärimmäisen ammattimainen Minna Jalo vertaa itseään makaronilaatikkoon: ei yllätä ja tietää mitä saa.

Ravitsemusasiantuntija Terhi Kylä-Sipilä kehittää Päijät-Hämeen Ateriapalveluissa ruokapalvelun prosesseja. ”Muuttuva maailma pakottaa meidätkin muuttumaan ja nautin siitä.” Tärkeintä työssä on yhteistyö kaikkien 90 keittiön kanssa. Ammatillisena haaveena on vaikuttaa vielä enemmän ja positiivisemmin asiakkaiden ravitsemukseen. Yksi Kylä-Sipilän toiveista liittyy kouluruoan arvostukseen; sitä pitäisi muistaa arvostaa kodeissa, sillä ruoka suunnitellaan, raaka-aineet hankitaan, ruoka valmistetaan ja tarjoillaan suurella ammattitaidolla ja täysin ilmaiseksi. Lahdessa mennään ympäristövastuu edellä kohti vuotta 2021, jolloin Lahti on Ympäristöpääkaupunki.

Ravintolapäällikkö Marju Miikkulainen viehättyy työstä ihmisten parissa ja mahdollisuudesta tuottaa elämyksiä pienilläkin asioilla jokapäiväisessä työssä. ”Ravintolatyössä motivoi se, että et ole koskaan valmis ja voit aina oppia lisää. Alassa nivoutuu niin monta osa-aluetta yhteen, että voit aina haastaa itseäsi.” Jaksamista Miikkulainen ei voivottele, pikemminkin hän odottaa malttamattomana uutta työpäivää ja kaikkea, mitä se tuo tullessaan. Mottonaan hän pitää lausahdusta "kukaan ei ole kuollut nauramiseen" ja yrittää tartuttaa tämän asenteen päivittäin sekä työkavereihin että asiakkaisiin.

Markku Valkamolla on liki 30 vuoden kokemus ravintolanjohtajana ja ravintolapäällikkönä. Trattoria Sognossa parasta on ”ikuinen härdelli” ja sen myötä onnistuneet asiakaskohtaamiset. Esimiehenä hän pitää aina mielessä hyvän työyhteisön edellytykset. Se on tärkeää myös, jotta saadaan kannattavaa liiketoimintaa. Valkamo toivoo, että aidon ruoan, palvelun ja käsityöläisyyden arvostus nousee. Hän vertaa itseään Calvadosiin: sopivan pyöreä, hyvä puraisu. 

Sous chef Mari Seppälälle tärkeintä työssä ovat tyytyväiset ja onnelliset asiakkaat. Seppälä rakastaa tiimityötä ja hoitaa oman osansa kaikilla hotelli-ravintolan osa-alueilla niin hyvin kuin mahdollista. Itseään hän kuvailee korianteriksi - osa tykkää paljon ja osa ei välitä, jakaa mielipiteitä. Julialla on Jousenmerkki, joka kertoo toiminnan vastuullisuudesta, ja Seppälä pitää sitä tärkeänä: ”Se kertoo, että otamme toiminnassamme ympäristön huomioon.” Suomalaisen ruokakulttuurin hän soisi kehittyvän raaka-aineita ja tuottajia arvostavaksi, pois mässäilystä ja ahnehtimisesta.

Niko Tähti palasi keväällä Libanonin, Hongkongin, Unkarin ja Suomen Lapin kierroksen jälkeen Helsinkiin vuoromestariksi uudistuvaan Savoyhin. ”Uuden Chef Patronin myötä ravintolan tulevaisuuden suunnitelmat ovat sellaiset, että haluan todellakin olla mukana!” Tähti vertaa itseään sipuliin, joka on yksinkertaisuudessaan ja kauneudessaan korvaamaton raaka-aine. Se löytää paikkansa melkein jokaisesta annoksesta, aivan kuten Tähti kokee kodikseen minkä tahansa paikan ja tilanteen. Tähti nauttii työstään Savoyssa, koska jakaa ajatuksen hyvästä ruoasta: laadukasta, mieluusti pientuottajien lähellä tuottamaa, unohtamatta kauempaa tulevia huippuraaka-aineita. Raaka-aineiden täydellinen hyödyntäminen kuuluu niihin pieniin arkisiin valintoihin, joita Tähti toivoo jokaisen oppivan tekemään.

Ravintola Palacen sommelier Olli Nurmilahti on valmis tekemään mitä tahansa, että asiakas lähtee tyytyväisenä ravintolasta ja haluaa tulla uudestaankin. Hänellä on pakko olla asenne kohdallaan: työpolku on kuljettanut nuoren miehen vähän reilussa viidessä vuodessa Tampereen McDonald’seista yhteen Suomen parhaista ravintoloista. Nurmilahti saa niin paljon energiaa työstään, että jo sillä jaksaa painaa. Työ huipulla myös palkitsee: se tarjoaa Nurmilahdelle mahdollisuuden maistella viinejä, joista hän ennen vain luki viinikirjoista. Nurmilahti toivoo - samoin kuin moni muukin ravintola-alalla - näkevänsä enemmän ihmisiä ravintoloissa arki-iltaisin.

Head Sommelier Jouni Olkkonen vetää BW-Restaurantsin sommelier-tiimiä ja vastaa yhtiön kaikkien ravintoloiden juomatuotteen laadusta ja kannattavuudesta. Hän pyrkii omalla esimerkillään kannustamaan nuoria työntekijöitä pysymään alalla ja kehittämään itseään, jotta heistä kasvaisi tulevaisuuden ammattilaisia. Alkoholin kulutuksen siirtyminen määrästä laatuun antaa mahdollisuuden tuoda tarjolle entistä mielenkiintoisempia tuotteita, Olkkonen avaa alan kehityskulkuja. Sosiaalisen vastuun osa-alueet ovat nousseet tärkeäksi osaksi nykypäivän työelämää ja myös Olkkonen kiinnittää niihin huomiota päivittäisessä työssään.

Långvikin kongressi- ja kylpylähotellissa työskentelevä baarimestari Emmi Peltonen vastaa Bistron aulabaarista, mutta valmistelee illat myös Jacuzzibaariin ja Jake’s-yökerhoon. Peltonen on jatkuvan kehittämisen tiellä: hän suoritti vuonna 2018 baarimestarin erikoisammattitutkinnon ja haaveilee esimiehen ammattitutkinnon suorittamisesta ja oman cocktailbaarin avaamisesta. Peltonen näkee alkoholikulttuurin muutoksen: yhä useammin valitaan alkoholiton vaihtoehto. Baarimestarille se on haaste, sillä mocktailit vaativat enemmän mielikuvitusta kuin alkoholipohjaiset cocktailit. Peltosen nimikkodrinkki on sour - kirpeä, sopivasti makea, mikä tahansa maku käy.

Juha Riepula työskentelee baarimestarina Hotelli Ivalossa. Talvisesongin ulkopuolella hänet tapaa Saariselän Panimossa. Lapin talvista Riepulalla on kokemusta jo 30 vuoden ajalta, ja työn kausiluonteisuus onkin miehelle sen parhaita puolia. Meno tunturissa on muuttunut: nykyään juodaan miedompia juomia ja syödään kevyemmin kuin männävuosina. Sen lisäksi, että Riepula haluaa saada asiakkaat tuntemaan olonsa tervetulleeksi, hän haluaa opettaa nuoria työkavereitaan esimerkillään. Konkari vertaa itseään marjaisiin shotteihin, jotka ”villitsevät ja iloitsevat mieltä”.

Serko Rantanen aloitti reilu kymmenen vuotta sitten Farangin kokkina. Nyt hän toimii BW-Restaurantsin kaikkien seitsemän ravintolan keittiöpäällikkönä. Tärkeintä hänestä on pitää yllä keittiöiden esimiestiimien kiinnostusta ja hyvää henkeä, sillä he tekevät konkreettisen työn ravintoloissa. Paras palaute on se, että annetaan lisää vastuuta; se kertoo, että hommat ovat sujuneet hyvin. Vastuullisuudessa Rantanen korostaa fiksuja toimintatapoja: hänellä on menossa pilottijakso kemikaalittomien ja myrkyttömien pesuaineiden kanssa, ja keittiöitä uudistetaan laitekannan kehittyessä taloudellisemmaksi. Juuret ja synnyinkaupunki eivät ole unohtuneet: Rantanen vertaa itseään leikkisästi Aura-juustoon, josta osa ihmisistä tykkää yli kaiken, mutta osa pitää ihan turhana.

Tomas Svartsjö vastaa Ateljé Finnen keittiöstä. Hänelle on tärkeää saada tehdä käsityötä sydämellä: “Kun tekee rakkaudella, lopputulos on parempi.” Esikuvikseen Svartsjö mainitsee kaksi esimiestään: Helena Puolakan, joka uskoi ujoon nuoreen mieheen ja nykyisen pomonsa Heikki Purhosen, joka on inspiroiva ihminen. Finnessä sen alkuajoista lähtien työskennellyt Svartsjö on esimiehensä mukaan vaatimaton kaveri, joka pitää yllä ehdotonta auktoriteettia keittiössä lempeästi esimerkin voimalla. Ateljé Finnen ruokalinja on yhtä kuin Svartsjön linja - lohduttavaa ja eleganttia, vaatimatonta ja loistavaa. Svartsjö luonnehtii olevansa kuin rapea paahdettu peruna: suojakuori ympärillä, mutta kun oppii tuntemaan, sisältä pehmeä ja kiva.

Tuija Auramo opettaa ravintola- ja cateringalan opiskelijoita sekä toimii työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaavana opettajana. Hän valmentaa opiskelijoita kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin ja toimii valmennuksen asiantuntijatehtävissä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Auramon ura lehtorina alkoi vuonna 1991 ja edelleen hän kokee, että nuorten kanssa työskentely on palkitsevaa. Auramon sydämenasia on tuoda tarjoilijan ammattia esille arvostavasti ja alaa kunnioittaen. Tiimityön, työelämäyhteistyön ja verkostoitumisen merkitystä ei voi kyllin korostaa. Gradialla on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä kestävän kehityksen ja ympäristöä säästävien toimintatapojen edistämisessä, ja ne pyritään ottamaa huomioon kaikessa toiminnassa.

Tuula Loukkola antaa ravintola- ja cateringalan ammatillista erityisopetusta Oulun seudun ammattiopiston Kaukovainio palvelut -yksikössä 40 vuoden kokemuksella. Loukkolalle on tärkeää, että erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat saavat onnistumisen kokemuksia ja innostuvat alasta, koska alalla tarvitaan muitakin kuin tähtikokkeja. Iloinen, kannustava ja tasavertainen ilmapiiri on Loukkolalle tärkeä. Esimies mainitsee Loukkolan vahvuudeksi ihmistuntemuksen ja ongelmanratkaisutaidot, ja kertoo Loukkolan pelastaneen monta väärälle polulle eksynyttä nuorta opiskelijaa määrätietoisen lempeästi ohjaten. Ravintola- ja cateringalalla kestävä kehitys on otettu omaksi oppiaineekseen.

Justine Caoibes ja Paul Tello testasivat Pobren makuja ravintolapäivässä, kunnes rohkaistuivat perustamaan oman ravintolan vuonna 2017. Kymmenen vuotta sen jälkeen, kun Paul Tello tuli Filippiineiltä Suomeen töihin, hän pyörittää liikekumppaninsa Justine Caoibesin kanssa Helsingin keskustassa kahta ravintolaa, Pobren lisäksi Paisanoa, sekä cateringia. Kaikkea kannattelee intohimo ruokaan ja kokin työhön, joka näkyy lautasella. Caoibes ja Tello luottavat Suomessa ainutlaatuiseen moderniin filippiiniläiskeittiöön, jonka maut syntyvät Tellon hyppysissä. Hän myös varmistaa, että tarjolla on aina huippulaatuisia elämyksiä. Miesten tavoitteena on valloittaa yhä uusien herkuttelijoiden vatsoja filippiiniläisellä ruoalla. Se osuu helsinkiläisten makuun päätellen siitä, miten ravintoloihin jonotetaan.

Loretta ja Simo Pietilän yritykset Juhlatalon Ravintolat ja Sisko ja sen Veli pyörittävät kahta erityyppistä ravintolaa Tampereella. He ovat ottaneet Komediateatterin Juhlatalon hoitoonsa vuonna 1994 ja tänä vuonna avautui Sisko ja sen Veli -pubi. Yrittäjävuosiin mahtuu paljon muutakin, mutta ennen kaikkea lämpimiä kohtaamisia ja juhlia; tavoitteena on luoda jokaisesta juhlasta ainutlaatuinen. Pariskuntaa luonnehditaan Tampereen ravintola-alan vaikuttajiksi, joilla on mieli avoinna ja työllistävä terve yritys. Teatterin kanssa tiiviissä yhteistyössä yrittäjät ovat itsekin kulttuurin tekijöitä.

Kanresta on Suomen johtava kulttuuri- ja tapahtumatalojen ravintoloitsija. Kanrestan tavoitteena on olla alallaan laatujohtaja sekä halutuin ravintoloitsija. Vastuullisuus on Kanrestan DNA:ssa ja kaiken toiminnan keskiössä. Kanresta jakaa vuosittain osinkonsa omistajalleen Suomen Kansanterveysyhdistys ry:lle. ”Meidän täytyy tehdä työmme erinomaisesti, jotta voimme tehdä hyvää.” Kanrestalla on ensimmäisenä ravintola-alan toimijana käytössään Yhteiskunnallinen yritys -merkki. Kanrestan toiminta kestää kriittisen tarkastelun niin ympäristövastuun kuin sosiaalisen vastuunkin osalta. Henkilöstön hyvinvointi ja työn merkityksellisyys ovat myös yrityksen etu: henkilöstön vaihtuvuus oli 1,1% vuonna 2018.

Vastuullisuus on yksi Scandicin keskeisistä arvoista ja ohjaa toimintaa. Scandic Hotels on työskennellyt yli 25 vuoden ajan järjestelmällisesti ja tavoitteellisesti ympäristökuormituksen pienentämiseksi sekä huomioiden asiakkaiden, henkilökunnan ja ympäröivän yhteisön hyvinvoinnin. Pääosa, 90 prosenttia yli 280 Scandic-hotellista on ympäristösertifioituja. Esimerkiksi Scandic-vesi on ollut tarjolla pullotetun veden sijaan jo vuodesta 2008. Yrityksellä on neljä vastuullisen toiminnan päätavoitetta vuoteen 2020: henkilöstön monimuotoisuus ja syrjimättömyys, asiakkaiden ja henkilöstön hyvinvointi, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sekä jätteiden määrän vähentäminen ja kierrättäminen. ”Vastuullisuus ei ole vain kauniisti kirjoitettua sanahelinää, vaan jokapäiväistä toimintaa, johon koko henkilöstö on sitoutunut.”

Uusi startup-rahasto keskittyy rohkeisiin ruoka-alaa uudistaviin teknologiayrityksiin. Perustajat Lauri Reuter, Mika Kukkurainen, Pekka Siivonen-Uotila ja Jari Tuovinen tunnistavat, että muutos on vanhoille elintarvikealan toimijoille haastava, ja tarjoavat tilaa tuoreille yrityksille. Rahasto voi myös auttaa teollisuutta uudistumaan rakentamalla siltoja startup-maailmaan. Tiimillä on tutkimukseen, yrittäjyyteen ja elintarviketeollisuuteen pohjaava kyky arvioida ideoita ja tukea yritysten kasvua. Tavoitteena on sijoittaa noin viiden vuoden aikana 50 miljoonaa euroa 30-40 yritykseen Pohjoismaissa ja Baltiassa. ”Nordic FoodTech VC on innovaatioteko, joka luo pohjaa pohjoismaisen ruokateknologian ja lujan osaamisen kaupallistamiselle. Koemme roolimme mahdollistajina tärkeänä osana ruokajärjestelmän uusiutumista.”

Flavoria® on tutkimusravintola, joka tuottaa monitieteistä tietoa ja kuluttajaymmärrystä yhteiskunnan ja liiketoiminnan kestävään kehittämiseen. Flavoria® on Turun yliopiston ainutlaatuinen ”todellisen elämän” testausalusta, tutkimus- ja kehityslaboratorio, joka toimii Sodexon lounasravintolassa Kupittaalla. Flavoria® mahdollistaa Sodexolle kärkitutkimukseen osallistumisen, uusien teknologioiden ja palvelumallien kehittämisen, testaamisen ja kaupallistamisen yhdessä Flavoria®-ekosysteemissä olevien yritysten kanssa. Flavoria® kerää päivittäin dataa, josta myös kuluttajat saavat tietoa ruokavalinnoistaan ja hävikistä. Yksi osa avointa innovaatioalustaa on moniaistisen kokemisen tutkimuslaboratorio Aistikattila®.